Eloa kaaoksessa

Oho, onpas vierähtänyt aikaa viime postauksesta... Mitään ihmeellistä tässä ny oo tapahtunutkaan... Äitienpäiväkin siinä meni, sain muuten maailman ihanimman onnittelukortin.

Lapsenlapsi oli tämmösen tehnyt (ehkä äite vähän auttanut). En tiä mitä se esittää mutta hieno on. ♥

Äitienpäiväkukkia. Hortensiat meni mummuille.

Neilikka jäi mulle. Ikeassa poikettiin kukkakaupoilla.  

 Tää ruusu matkusti teinin matkalaukussa Espanjasta asti lentokoneen lastiruumassa.

Sitkeä kasvi on, täytyy sanoa.

Intouduin väkertään tämmösen viirinauhan vanhan kirjan sivuista.

Tuli aika kiva vaikka ite sanonkin.

Otsikko viittaa kaaokseen, jaa missä? Meillä vai? Niinpä! Ny iski inspiraatio ja olkkarin maalaus alkoi. Tai esivalmistelutyöt ainakin. Kaikki on mullin mallin, huonekalut keskilattialla, tavarat ties missä... Tänään paklasin ja hioin ja teippailin listoja. Ja maalarinteippikin loppui vielä kesken! Aaaargh!! Huomenna on pakko muistaa sitä hakee ruokiksella lisää. Miehen mielestä tykkään kaaoksesta ku aina semmosen meille järkkään. En toki, tykkään kauniista ja siihen pääsee vaan väliaikaisen kaaoksen kautta. Ei mua häiritse epäjärjestys ku tehdään jotain remppaa, mun ajatus on jo lopputuloksessa. Kyl tää kämppä tästä siistiytyy viikonlopun aikana. Yllättävän kauan vie aikaa nää esivalmistelut, näistä en kyl niin välittäis. Jos joku muu tekis pohjatyöt, kyl mää sit vaan maalaisin.. 

Semmonen remppaviikonloppu tulossa meillä, mikäs sen hienompaa. Mun mielestä ainakin, mies ei ihan aina jaa mun remppa-innostusta...Onkohan tää sama tilanne toisinpäin ku jos jonkun mies olis aina autotallissa vaikka jotain autoja tuunaamassa? Hih! Ei voi mitään, kuulen maalitelan kutsun... Kivaa vastapainoa toimistotyölle ku saa käsillä tehdä ja näkee heti kättensä jäljen.

Onneks siis perjantai huomenna! Ihanaa tulevaa viikonloppua kaikille!