Viikonloppuna koitin hiukan sisustaa syksyä kotiin. Teinin kasvattamat koristekurpitsat löysivät tiensä lasimaljaan. Ovat aikas kivannäköiset tossa.
Virittelin lauantaina myös vähän kaamosvaloja ku on jo niin pimeitä iltoja.
Heitin kynttiläkruunuunkin valot. Tossa tuolissa harvemmin ketään istuskelee niin siinä voi ihan hyvin roikkua toi valojen johto. Oon aina manannut sitä miksei tossa kynttiläkruunussa oo sähkövaloja lisäksi. Sisko sen bongas kirppikseltä ja kyseli ostanko? No johan ny toki, kristallikruunut on mun heikkous! Mulla noita heikkouksia piisaa... Olkoot toi ny jouluun asti noin. Sit tohon nurkkaan tulee joulukuusi ja kristallikruunu saa väistyä siks aikaa. Siis joulu on ihan nurkan takana jo, huhhuh! Tykkään joulusta tooooooosi paljon, se on talvessa parasta. ♥
Laitoin myös lintuhäkkiin valot.
Ulos mallailin vähän syysasetelmaa portaille. Piti tohon koriin metsästää vielä koristekaali, mut unohdin, tälläsin siihen ny tollasen koristepallon siks aikaa. Täytyy koittaa torilta kattoo kaalia ruokiksella, siellä yleensä niitä on myynnissä. Vai oonko jo myöhässä, ei kai niiden sesonki viä oo menny?? Viime syksynä ostin semmosen, tykkäsin siitä kovasti. Kesti hyvin koko talven.
Haravoin tänään alkulämmittelynä hiukan pihaa ja kävin sitten vajaan kuuden kilsan juoksulenkillä. Sports Tracker on hirveen kätsy sovellus ku se mittaa matkan, ajan, keskivauhdin ja kulutetut kalorit. Tosin olivat ny mokomat jotenkin sivujaan uudistaneet jonka seurauksena en päässy enää kirjautuun omalle sivulleni. Jouduin tekeen uuden profiilin. Tänks vaan ST! Mut on sen avulla mukava seurata tapahtuuko mitään kehitystä. Tänään oli kyl ihana ilma juoksennella. Muutenkin on ollu ihanan kuiva syksy, näin ku sanon niin tietty huomenna alkaa joku monen viikon monsuunikausi...
Kävin myös Pomp de Lux -kutsuilla jälleen tänään, ny ei jääny näppisiin mitään. Mut oli ne vaan niin ihania vaatteita taas katella ja hipelöidä. Huoh! Ja ne emännän herkut, nam. Tulipa taas mässättyä. Et hyvä vaan et kävin lenkilläkin.Tosin kulutetut kalorit tuli kyl takaisin...
Tästä ei mamma katteja kiitellyt.
Lumikko-parka kohtasi tiensä pään. Oli roudattu pihaan näytille... Söpö ku mikä, näitä ei tarttis kyl listiä ku omalta osaltaan harventavat hiirikantaa kuitenkin. Joskus talvella nähtiin hangella poukkimassa lumikko, ensin ei erottanut ku mustat silmät ja nenänpään, oli se vaan niin lumen värinen. Nimensä veroinen hieno elukka. No joo, syöhän se lintujen munia sun muuta mutta silti...
Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!
